Ajankohtaista

Opetushallitus on avannut erityisavustushaun hankkeille, jotka edistävät maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetushallitus rohkaisee esittämään hankkeita, jotka edistävät yhteistyötä eri toimialojen kesken ja joilla tavoitellaan laajempaa alueellista tai valtakunnallista vaikuttavuutta.

Viime vuonna koulutusviennin kokonaisarvo oli noin 300 miljoonaa euroa ja tänä vuonna sen arvioidaan ylittävän 350 miljoonaa euroa. Koulutusviennin tueksi avataan tänään Opetushallituksen tiloissa toimiva uusi pop up -tila, Experience Lab, johon on koottu esille suomalaisten koulutusvientiyritysten innovaatioita. Kokemusympäristö avaa vierailijoille mahdollisuuden tutustua ja kokeilla oppimisen parhaita innovaatioita käytännössä.

Suomen peruskouluissa toimii yli kaksi tuhatta tutoropettajaa, jotka tukevat uutta pedagogiikkaa ja edistävät digitalisaatiota. Toimintaa on tuettu erityisesti valtionavustuksilla. Vaikutukset ovat olleet myönteisiä, kertoo Opetushallituksen kysely opetuksen järjestäjille.

Hallitus sopi kehysriihessä, että vuodesta 2020 alkaen kieltenopetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla kaikilla Suomen koululaisilla. Jo tätä ennen varhentamista tuetaan hallituksen kärkihankkeella. Opetushallitus on myöntänyt perusopetuksen järjestäjille 4,3 miljoonaa euroa valtionavustuksia kieltenopetuksen varhentamiseen, kehittämiseen ja lisäämiseen varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Valtionavustuksilla kehitetään toimintamalleja alkuopetukseen soveltuvan kieltenopetuksen järjestämiseksi.

Ylitornion yhteiskoulun lukion ja torniolaisen Putaan koulun projektit on palkittu parhaina suomalaisina eTwinningprojekteina. Projektien aiheina oli Epics in Europe ja Our forests - Our future. Voittajat palkittiin ITK-päivillä Hämeenlinnan Aulangolla 12.4.2018.

Sukupuoli, äidinkieli ja koulutustausta vaikuttavat siihen, kuinka avarakatseisia nuoret ovat ja miten he mieltävät kulttuurisen moninaisuuden. Tuoreissa selvityksissä pureudutaan sekä nuorten asenneilmapiiriin että opettajien kulttuuriseen moninaisuuteen liittyviin osaamistarpeisiin.

Suomalaisten osallistujien Erasmus+ -ohjelman nuorisoalan kansainvälisistä kehittämishankkeista saamat merkittävät hyödyt käyvät ilmi tuoreesta Faktaa Express -julkaisusta. Vaikka nuorisotyön toimintaympäristöt vaihtelevat maittain, monet haasteet ovat yhteisiä. Organisaatiot ovat kansainvälisen yhteistyön kautta löytäneet muun muassa uusia ratkaisukeinoja oman työnsä haasteisiin ja kehittäneet työkaluja syrjäytymisen ehkäisyyn.

Aktiivisesti eTwinningin parissa toimiville kouluille on ensimmäistä kertaa jaettu oma tunnustus. Suomesta Havukosken koulu Vantaalta, Kärpäsen peruskoulu Lahdesta, Ylitornion yhteiskoulun lukio sekä Lapin koulutuskeskus REDU voivat nyt ylpeästi esittäytyä eTwinning-kouluina. eTwinning on EU-ohjelma, joka yhdistää kouluja, oppilaita ja opettajia ympäri Europpaa.

Opetushallitus osallistaa kouluja kestävän kehityksen toimintaohjelmaan vuoden 2018 aikana. Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osaston Agenda2030-aamiaistapaamisissa Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Turussa ja Kuopiossa ideoidaan koulun arkeen istuvia kestäviä toimintatapoja. Yksi tavoite on saada aikaan lisää koulukohtaisia yhteiskuntasitoumuksia.

Opetushallitus on jakanut romanikielen opettajan tunnustuksen kolmatta kertaa. Valinta tehtiin yleisöltä tulleiden ehdotusten pohjalta ja tunnustus jaettiin romanien kansallispäivän seminaarissa 6.4.

Suomi on yksi yhdeksästä eurooppalaisesta maasta, jossa opettajalta vaadittavaa osaamista ei ole määritelty kansallisesti. Muualla Euroopassa osaamisen viitekehys määritellään tarkasti tai vähintäänkin karkealla tasolla. Suomalaiset opettajat poikkeavat valtavirrasta myös siinä, että heitä arvioidaan hyvin harvoin: vain viidesosaa on arvioinut joku muu kuin oma rehtori tai kollega.

Hakijoita oli noin 1 500 enemmän kuin viime keväänä. Aloituspaikkoja on tarjolla suunnilleen saman verran kuin vuosi sitten. Yliopistoissa oli määrällisesti eniten hakijoita kauppatieteelliselle alalle, humanistiselle alalle sekä yhteiskuntatieteelliselle alalle. Ammattikorkeakouluissa eniten hakijoita oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä tekniikan ja liikenteen alan opintoihin.

Tuoreimman International Student Barometer -selvityksen tulokset osoittavat, että ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta Suomi on edelleen erittäin hyvä opiskelumaa. Suomalaisten korkeakoulujen vahvuudet ovat samoja kuin aikaisemmilla kyselykerroilla: esimerkiksi tukipalvelut ja opiskeluympäristöön liittyvät asiat saavat opiskelijoilta kiitosta. Kokonaisuudessaan tulokset ovat hieman parantuneet.

Kuusi kuntaa on hakenut kaikkiaan yhdeksälle peruskoululle lupaa osallistua kokeiluun, jossa koulut tarjoavat oppilailleen toisen kotimaisen kielen tilalla jonkin muun vieraan kielen opintoja. Kokeilu koskee 5. tai 6. luokan oppilaita, jotka aloittaisivat toisen kotimaisen kielen opiskelun 1.8.2018 alkavana lukuvuonna.

Opetushallitus on avannut 6 miljoonan euron avustushaun perusopetuksen innovatiivisiin kehittämishankkeisiin ja kokeiluihin. Haku mahdollistaa uusien tapojen tuomisen koulutuksen kehittämiseen, oppimisen uudistumiseen sekä yhteisölliseen kehittämiseen. Kokeilu- ja innovaatiotoiminnan edistäminen on osa peruskoulun uudistamisen kärkihanketta ja Uusi peruskoulu -ohjelman toimeenpanoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on myöntänyt toisen kotimaisen kielen kokeiluluvan Jämsän, Pieksämäen, Rovaniemen, Savonlinnan ja Ylöjärven kaupungeille. Kokeiluun osallistuvissa peruskouluissa voidaan opiskella ruotsin tilalla jotakin toista vierasta kieltä. Kaikkiaan kokeilulupaa haki hakuajan päättymiseen mennessä kuusi kuntaa, joista yksi peruutti hakemuksensa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on selvittänyt keinoja ehkäistä ja puuttua kiusaamisen päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä edistää koulurauhaa. Työryhmä luovutti toimenpide-ehdotuksia sisältäneen raporttinsa opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle 16. maaliskuuta.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku päättyi tiistaina 13.3. Haettavana oli yhteensä 79 800 aloituspaikkaa. Yhteishaussa oli 71 900 hakijaa, joista perusopetuksen päättäviä 56 200. Hakijoita oli 1 480 vähemmän kuin viime keväänä. Hakijoista 52 prosenttia haki ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen ja 48 prosenttia lukioon.