Ajankohtaista

Opettajien osaamista myös kehitetään aiempaa suunnitelmallisemmin, sillä henkilökohtaiset koulutus- ja kehittämissuunnitelmat ovat yleistyneet ja täydennyskoulutuksiin osallistutaan ahkerasti...

Uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien käyttöönotto etenee 7. luokalle alkavana lukuvuonna. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuosiluokilla 1–6 syksyllä 2016. Nyt uudistus etenee ylemmille vuosiluokille, joissa opetussuunnitelmat otetaan käyttöön porrastetusti: 7. vuosiluokat ottavat uudet opetussuunnitelmat käyttöön nyt, 8. vuosiluokat lukuvuonna 2018–2019 ja 9. vuosiluokat lukuvuonna 2019–2020. Muutoksen myötä myös suuri osa aineenopetuksesta tulee uusien opetussuunnitelmien piiriin.

Kouluvuosi käynnistyy useimmissa kunnissa ensi viikolla ja noin 62 900 uutta ekaluokkalaista lähtee koulutielle. Perusopetuksen 7. vuosiluokalla aloittaa noin 60 000 ja lukioissa noin 35 300 oppilasta. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaa noin 46 200, näyttötutkintoon valmistavassa peruskoulutuksessa noin 25 900 ja ammatilliset opinnot oppisopimuskoulutuksena noin 18 800 uutta opiskelijaa.

Lukuvuoden 2017-2018 koulutyö käynnistyy peruskouluissa ja lukioissa yleisimmin 10. elokuuta 2017. Lukuvuosi päättyy kaikissa kouluissa lauantaina 2. kesäkuuta 2018.

Ulkomaisissa yliopistoissa työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin opettajien jokavuotiset opintopäivät pidetään tänä vuonna Joensuussa 8.–10.8.2017. Opetushallituksen järjestämille opintopäiville osallistuu noin 90 opettajaa eri puolilta maailmaa. Osallistujat opettavat 18 eri maassa.

Uudet paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2017. Suunnitelmat ovat ensimmäistä kertaa Opetushallituksen laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin pohjaava normi.

Opetushallitus sai kesäkuun alussa tehtäväkseen koulutusviennin vauhdittamisen. Uusi Education Finland -kasvuohjelma tukee yrityksiä, korkeakouluja ja koulutuksen järjestäjiä kasvuun kansainvälisillä markkinoilla.

Lähes 90 prosenttia vastaajista on kokenut kiusaamista joko itse tai lähipiirissään. 65 prosenttia kertoo kuitenkin myös puuttuneensa kiusaamiseen. SuomiAreenalla haastetaan kaikki kiusaamisesta kannustamiseen. Ongelmaan on ratkaisuja.

Euroopan maiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon oppilailla on pakollisia oppitunteja oppivelvollisuuden aikana. Tämä käy ilmi EU:n koulutustiedonvaihtoverkoston Eurydicen tuoreesta julkaisusta Recommended Annual Instruction Time in Full-time Compulsory Education 2016/2017.

Opetusalan ydinkolmikko juhlistaa 100-vuotiasta Suomea perustamalla päättäjille ja yhteiskunnallisille vaikuttajille suunnatun Sivistysakatemian. Tavoitteena on turvata sivistys-Suomen seuraavat sata vuotta.

Eduskunta hyväksyi kesäkuun lopussa uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön. Ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutuslainsäädännön uudistus lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Voimaan tulleessaan laki uudistaa ammatillisen koulutuksen kokonaisuudessaan.

Ulkomaisissa yliopistoissa opiskelee tätä nykyä enemmän suomalaisia tutkinto-opiskelijoita kuin koskaan aikaisemmin: Kelan opintotukitilastojen mukaan heitä on jo 8000. Tästä joukosta kolmannes eli lähes 2600 aloitti opintonsa lukuvuonna 2015─2016. Ulkomailla opiskelevien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Mistä kasvanut innostus ulkomailla opiskeluun johtuu? Ketkä lähtevät ulkomaiseen korkeakouluun ja miksi? Opetushallituksen selvityshankkeessa poraudutaan ilmiön ytimeen.

Noin 220 yliopisto-opiskelijaa eri puolilta maailmaa tulee tänä kesänä Suomeen opiskelemaan Suomen kieltä ja kulttuuria, suomalaista nykykirjallisuutta ja Suomen historiaa. Selvästi eniten kurssilaisia tulee Venäjältä, Puolasta ja Saksasta. Yhteensä osallistujia on 24 eri maasta.

Tämän kevään yhteishaussa korkeakouluihin haki 151 440 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 31 %. Vuonna 2016 luvut olivat vastaavat. Viime vuodesta lähtien korkeakoulujen on pitänyt varata osa aloituspaikoista niille hakijoille, joilla ei ole vielä korkeakoulupaikkaa. Ensikertalaisten osuus kaikista hyväksytyistä oli sekä viime että tänä keväänä noin 83 %.

Maahanmuuttajille esitetään uutta joustavaa koulutusmallia, jonka toteuttajina voisivat olla kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot. Esityksen on laatinut opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä.

Asiakaspalveluosaaminen sekä myynti- ja markkinointitaidot ovat tulevaisuudessakin keskeisiä työelämässä tarvittavia taitoja. Oleellista on myös osata markkinoida omaa osaamistaan. Ymmärrystä palvelumuotoilusta ja tuotteistamisesta tarvitaan kaikilla toimialoilla.

Eurooppalainen korkeakoulusektori on monimuotoistunut ja läpikäynyt useita rakenteellisia muutoksia viime vuosien aikana. Korkeakoulujen akateeminen henkilökunta toimii kasvaneiden opiskelijamäärien, yhteiskunnallisten vaatimusten ja muiden muutosten ristipaineessa, kertoo juuri julkaistu Eurydicen raportti Modernisation of Higher Education in Europe: Academic Staff – 2017.

Opetushallitus selvittää, onko ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen vähentynyt läpäisyn tehostamisohjelman jälkeen. Tulosten pohjalta pohditaan tulevaisuuden tavoitteita ja tuetaan nivel- ja siirtymävaiheita sujuvoittavaa kehittämistyötä.

Opetushallitus on valmistellut varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin tukimateriaalin lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimista varten. Tukimateriaali sisältää mallilomakkeen ja ohjeistuksen. Mallilomake sisältää ne asiat, jotka varhaiskasvatussuunnitelman perusteet normina edellyttävät.

Kevään yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen haki 73 500 hakijaa, joista 66 600 sai opiskelupaikan. Peruskoulun päättävistä 97 prosenttia sai opiskelupaikan. Heistä 24 700 sai paikan ammatillisesta koulutuksesta ja 30 200 lukiosta.