Ammatillisten perustutkintojen yhteiset tutkinnon osat on uudistettu. Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet tulevat voimaan 1.8.2026. 

Opetushallitus on järjestänyt kevään 2026 aikana toimeenpanon tukea uudistettujen sisältöjen käyttöönottoon:

Valtakunnallinen yto-opettajaverkosto

VIERKO-hankkeen yhteydessä on käynnistetty valtakunnalliset YTO-opettajaverkostot yhteisten tutkinnon osien eri osa-alueille, ja aineryhmien koollekutsujat ovat VIERKO-hankkeesta. Verkostot ovat avoimia kaikille YTO-opettajille ja -ohjaajille. Verkostojen tavoite on tukea opettajien välistä yhteistyötä, tiedon ja käytäntöjen jakamista sekä yhteistä ongelmanratkaisua.  

Yhteystiedot verkostoihin:

VerkostoVetäjä(t)Yhteystieto
Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä, suomi ja suomi toisena kielenäMinna Martikainenminna.martikainen [at] tampere.fi
Viestintä ja vuorovaikutus toisella kotimaisella kielellä, ruotsiReetta Lakanenreetta.lakanen [at] gradia.fi
Viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä

Tuire Salo

Eerika Grönlund

Johanna Kulmala

tuire.salo [at] keuda.fi

eerika.gronlund [at] salpaus.fi

johanna.kulmala [at] edu.turku.fi

Taide ja luova ilmaisuMirka Antikkamirka.antikka [at] sedu.fi

Matematiikka ja matematiikan soveltaminen

Fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt ja niiden soveltaminen

Toiminta digitaalisessa ympäristössä

Päivi Pellonperä ja Juha Pusapaivi.pellonpera [at] edu.turku.fi, juha.pusa [at] edu.turku.fi

Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen

Työelämässä toimiminen

Ville Räsänen ja Nina Pulkkanenville.rasanen [at] keuda.fi, nina.pulkkanen [at] brahe.fi
Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudetVille Räsänenville.rasanen [at] keuda.fi
Liikunta ja terveystieto sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen

Miikka Tujula 

Joona Kanden

miikka.tujula [at] edusampo.fi

 joona.kanden [at] vaao.fi

Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toimintaAnne-Mari Viitasaloanne-mari.viitasalo [at] tampere.fi
Kestävän kehityksen edistäminenElina Pirkkalainenelina.pirkkalainen [at] gradia.fi

 

VIERKO-hankkeessa on tuotettu selkomateriaaleja yhteisiin tutkinnon osiin:
Back to top

Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy yhteisiä tutkinnon osia 35 osaamispistettä.

Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen laajuus on vähintään 11 osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osa-alueet:

1) viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä;

2) viestintä ja vuorovaikutus toisella kotimaisella kielellä;

3)viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä;

4) toiminta digitaalisessa ympäristössä; 

5) taide ja luova ilmaisu.

Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen laajuus on vähintään 6 osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osa-alueet:

1) matematiikka ja matematiikan soveltaminen

2) fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt ja niiden soveltaminen.

Yhteiskunta- ja työelämäosaamisen laajuus on vähintään 9 osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osa-alueet:

1) yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen;

2) työelämässä toimiminen;

3) opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet;

4) yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta;

5) liikunta ja terveystieto sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen

Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen, matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen sekä yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen tutkinnon osien tulee sisältää pakollisia osaamistavoitteita kaikilta kyseiseen tutkinnon osaan kuuluvilta osa-alueilta tutkinnon perusteiden mukaisesti. 

Lisäksi ammatillisen perustutkinnon yhteisiin tutkinnon osiin tulee sisältyä valinnaisia osaamistavoitteita opiskelijan valitsemasta yhdestä tai useammasta yhteisestä tutkinnon osasta ja tutkinnon osan osa-alueelta tai osa-alueilta siten, että yhteisten tutkinnon osien 35 osaamispisteen vähimmäislaajuus täyttyy.

Yhteisten tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet (9 osp) voivat olla:

  • Tutkinnon perusteissa määrättyjä valinnaisia osaamistavoitteita. Tutkinnon perusteiden mukaiset kokonaisuudet ovat 3 osaamispisteen laajuisia ja niitä ei voi suorittaa suppeampina tai laajempina kokonaisuuksina.
  • Koulutuksen järjestäjän päättämiä muita valinnaisia osaamistavoitteita, jotka tukevat kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden tutkinnon perusteissa määrättyjä osaamistavoitteita. Tällöin koulutuksen järjestäjä nimeää kokonaisuuden, määrittelee osaamistavoitteet ja laajuuden (1-9 osp). Kokonaisuus arvioidaan tutkinnon perusteissa olevien arviointikriteerien mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän päättämiä osaamistavoitteita voidaan laatia kaikkiin tutkinnon perusteiden mukaisiin osa-alueisiin, myös niihin, joihin ei tutkinnon perusteissa ole valinnaisia osaamistavoitteita.
  • Opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden tutkinnon perusteissa määrättyjä osaamistavoitteita. Aiemmin hankittu osaaminen voi olla hankittu ammatillisessa koulutuksessa, lukiokoulutuksessa tai korkeakouluopinnoissa. Kyseisestä osaamisesta tulee olla toimivaltaisen viranomaisen antama todistus ja osaamisesta on annettu arvosana. Osaaminen tunnustetaan osaksi suoritettavaa tutkintoa.
Back to top

Osaamisen osoittaminen

Opiskelijalle järjestetään mahdollisuus osaamisen osoittamiseen mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hän on saavuttanut tutkinnon perusteissa määritellyn osaamisen. Osaamisen osoittaminen on erotettava selkeästi osaamisen hankkimisesta. Osaamisen hankkimista ovat esimerkiksi opettajien ohjauksessa tehdyt erilaiset tehtävät tai harjoitukset ja osaamisen hankkiminen työpaikalla. Osaamista ei arvioida osaamisen hankkimisen aikana. Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisen kehittymisestä osaamisen hankkimisen aikana, mutta se ei saa vaikuttaa osaamisen arviointiin.

Yhteisten tutkinnon osien edellyttämä osaaminen voidaan osoittaa ammatillisen tutkinnon osan näytön yhteydessä työpaikalla. Yhteisten tutkinnon osien suorittamiseksi vaadittava osaaminen voidaan myös tarvittaessa osoittaa myös muulla tavoin. 

Osaamisen osoittaminen suunnitellaan osana henkilökohtaistamista ja osaamisen osoittaminen voidaan suunnitella tapahtuvaksi useassa osassa. Myös osaamisen osoittamisen tavat voivat vaihdella osa-alueittain ja opiskelijakohtaisesti. Osaamisen osoittamisen suunnittelussa huomioidaan, että osa-alueen kaikkien osaamistavoitteiden mukainen osaaminen tulee osoitetuksi. Osaamisen osoittamisen suunnittelussa ei määritellä osaamisen tasoa ja opiskelijan osaamisen taso arvioidaan osaamisen osoittamisen jälkeen arviointikriteereiden mukaisesti.

Osaamisen arviointi

Osaamisen arvioinnista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 53 §:ssä. Arvioinnin tulee kattaa kaikki suoritettavan tutkinnon perusteissa määritellyt osaamistavoitteet. Arvioijat arvioivat opiskelijan osaamista monipuolisesti vertaamalla sitä tutkinnon perusteissa määrättyyn osaamiseen ja soveltavat arvioinnissa perusteiden arviointikriteeristöä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Osaamisen arvioinnilla annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta, varmistetaan tutkinnon perusteiden mukainen osaamistavoitteiden saavuttaminen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin. 

Osaamisen arviointi ja arvosanan antaminen liittyvät oleellisesti toisiinsa ja arvosanan antaminen tapahtuu osaamisen arvioinnin perusteella. Arvioijat päättävät tekemiensä arviointien perusteella arvosanat yhteisistä tutkinnon osista ja niiden osa-alueista. Osa-alueiden hyväksytty osaaminen arvioidaan käyttäen asteikkoa 1–5. Tästä poiketen, jos osaamisen arviointia on mukautettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti, arvioidaan opiskelijan osaaminen mukautetun arviointiasteikon lisäksi sanallisesti. Ammatillisen perustutkinnon yhteiset tutkinnon osat arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. 

Ammatillista koulutusta koskevassa laissa (531/2017) säädetään opiskelijan oikeudesta saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta osaamisensa arviointiin, ja menettelytavasta säädetään valtioneuvoston asetuksella (673/2017). Asetuksen 13 §:ssä säädetään, että tutkintokoulutuksen opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua kirjalliseen tai muuton tallennettuun osaamisen arvioinnin perusteella syntyneeseen arviointiaineistoon. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueesta annettu arvosana ei korvaa opiskelijalle annettavaa tietoa arviointiperusteiden soveltamisesta. Arviointiperusteiden soveltamisella tarkoitetaan sitä, kuinka opiskelijan osoittama osaaminen yksittäisissä arviointitilanteissa on katsottu vastaavan tutkinnon perusteissa edellytettyä osaamista ja kuinka arvioija on arvioinnissaan soveltanut tutkinnon perusteissa määrättyjä arviointikriteerejä. Laki ei ota tarkemmin kantaa siihen, kuinka arvioijan arviointia tulisi dokumentoida. Opiskelijan oikeuksien toteutumisen kannalta on tärkeää, että arviointia avataan opiskelijalle tarkemmin. 

Back to top

Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ohjaavat laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta (673/2017) sekä Opetushallituksen määräys: Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista ja arvosanojen muuntamisesta ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi Opetushallitus on laatinut Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen oppaan, joka tukee säädösten toimeenpanoa.

 

Osaamisen tunnustamisesta yhteisten tutkinnon osien osa-alueissa

Tutkinnon muodostuminen ohjaa osaamisen tunnustamista ja tutkinnon muodostumisen kohta määrittelee, miten osaamisen tunnustaminen toteutetaan. Alla on esitetty mahdollisuudet tunnustaa aiempaa osaamista yhteisiin tutkinnon osiin ja tunnustamisen periaatteet näissä tilanteissa.

Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden pakolliset osaamistavoitteet

  • Aiemmin hankitun osaamisen tulee vastata tutkinnon perusteissa olevaa osaamista ja osaamisen tulee olla ajantasaista.

Yhteisten tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet, jotka voivat olla:

A. Tutkinnon perusteissa määrättyjä valinnaisia osaamistavoitteita

  • Aiemmin hankitun osaamisen tulee vastata tutkinnon perusteissa olevaa osaamista ja osaamisen tulee vastata tutkinnon perusteissa määriteltyä osaamista.
  • Osa-alue tulee tunnustaa kokonaisuutena. 

B. Koulutuksen järjestäjän päättämiä muita valinnaisia osaamistavoitteita, jotka tukevat kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden tutkinnon perusteissa määrättyjä osaamistavoitteita

  • Aiemmin hankitun osaamisen tulee vastata koulutuksen järjestäjän päättämiä osaamistavoitteita (osa-aluetta) ja osaamisen tulee olla ajantasaista kun tunnustetaan osaamista koulutuksen järjestäjän päättämiin osaamistavoitteisiin.
  • Mikäli opiskelija on suorittanut aiemmin toisella koulutuksen järjestäjällä heidän "paikallisen osa-alueen" osaaminen voidaan tunnustaa ilman vastaavuuden ja ajantasaisuuden arviointia. Tällöin osaaminen tunnustetaan suorituksen alkuperäisellä nimellä ja laajuudella.

C. Lisäksi valinnaisiin osaamistavoitteisiin voidaan sisällyttää opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden tutkinnon perusteissa määrättyjä osaamistavoitteita

  • Ei arvioida aiemmin hankitun osaamisen ajantasaisuutta tai vastaavuutta.
  • Osaaminen tunnustetaan aiemman suorituksen alkuperäisellä nimellä. Tunnustettaessa osaamista lukio-opinnoista käytetään laajuuden määrittelyssä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen määräyksessä määriteltyjä kertoimia. Tunnustettaessa osaamista korkeakouluopinnoista, koulutuksen järjestäjä päättää tunnustamisen laajuuden, joka voi olla 1-9 osaamispistettä. 
Back to top

Liikkumisen edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Liikkumisen edistäminen ammatillisessa koulutuksessa -tukimateriaalissa on koottu koulutuksen järjestäjille ja opetus- ja ohjaushenkilöstölle tukimateriaalia opiskelijoiden liikkumisen lisäämiseksi. Tukimateriaalin tavoitteena on tarjota vinkkejä, kuinka liikkumista voidaan edistää ja lisätä osana ammatillisen koulutuksen arkea. 

Talous- ja kestävän kehityksen osaamistavoitteet

Opetushallituksen oppaassa kuvataan kestävän kehityksen ja talousosaamisen valinnaisia osaamistavoitteita, joita koulutuksen järjestäjät voivat tarjota opiskelijoille.

Oppaan valinnaisiin osaamistavoitteisiin on määritelty nimet ja koodit, joita käytetään silloin, kun valinnaiset osaamistavoitteet suoritetaan oppaan sisällön mukaisena.

Oppaan osaamistavoitteita voi käyttää myös osittain ja muokata niistä edelleen yhteisten tutkinnon osien tavoitteita tukevia valinnaisia osaamistavoitteita. Tällöin koulutuksen järjestäjä nimeää kokonaisuuden, määrittelee sille laajuuden ja antaa koodin.   

 

Ammattiosaajan työkykypassi

Työkykypassi on ammattiin opiskelevan työkalu työkyky- ja hyvinvointitaitojen vahvistamiseen.

Tapahtumamateriaaleja

LUMATE-osaamista vahvistamalla hyvinvointia ja osallisuutta 3.12.2025

Back to top

Jos jokin asia jäi askarruttamaan, voit ottaa meihin yhteyttä sähköpostitse osoitteessa ammatillinenkoulutus [at] oph.fi

Back to top